Juhannuskin on nyt sitten vietetty ja tuntuu, että vastahan se oli joulu ja uusi vuosi. Aika todellakin rientää. Juhannus tuli vietettyä koko perheen voimin mökillä, rauhassa.
Juhannus meni Manun osalta pitkälti kirmaillessa pitkin pihaa ja pienien uimaprojektien suorittamisessa. Manu siis ui vasta juhannuksena ensikertaa, kunnolla. Olen kyllä hyvin ylpeä pojasta :) Ilman makupaloja, Manu suostuu tulemaan tasan niin pitkälle kun vesi ei osu mahaan. Sen jälkeen sitä pitää houkutella nakilla. Ensimmäisellä kerralla Manu kellahti kyljelleen kun yritti uida, mutta sen jälkeen uiminen sujui kuin mestarilta :)
Parina päivänä kun lähipellolla meni traktori, juoksi Manu oiko päätä sinne, mutta luojan kiitos tuli takaisin kun aikansa huudeltiin! Manun kuonokin parantui tällä viikolla, ja muutenkin poju näyttää nyt niin elämäänsä rakastavalta ja nauttivasta biigeli pojalta kuin olla ja voi :D Löysihän Manu myös lempilelunsa mökkiviikon aikana, jonka kanssa juoksi pitkin metsiä!
Mutta kaikki hyvähän loppuu aikanaan, eikös! Tänään oli aika suunnistaa kohti kotia, ja karu paluu arkeen. Kotimatka kesti kaikkiaan yli 7 tuntia, joten siinä oli istumista sekä Manulle että meille :) No, kunnialla selvittiin ja nyt ollaan kotona, eikä Manu mahda ymmärtää miksei pääse enää juoksemaan samanlailla ovesta ulos kirmailemaan kun huvittaa, mutta siihen pitää vaan tottua..
Loput kuvat täällä...
Lupaan taas kirjoittaa pian, kun viime kuussakin nuo kirjoitukset jäivät vähän vähille :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti