Tänään olikin beaglepojalla hurja päivä, Manu pääsi trimmattavaksi. Tiedän, beagle ei niin kovin trimmattava rotu ole, mutta kahden viikon päässä häämöttävät erkkarit ja Manun ylipitkiksi kasvaneet anturakarvat eivät ole hyvä yhdistelmä. Kyseinen karvakorjaamo sijaitsi samassa rakennuksessa missä käymme meillä on maanantaisin agit. Iltapäivän ohjelmaan kuului trimmaus ja sen jälkeen M pääsi esittelemään uusia karvojaan agilityradalle.
Operaatio leikataan beaglelta karvat -sujui mainiosti. Pari kertaa meinasi Manulta mennä hermot, mutta yllättävän hyvin selvittiin. Anturakarvojen lisäksi Manulta siistittiin perskarvat, kaulakarvat ja ennen kaikkea, nykyinen ylpeyden aiheeni tuossa koirassa, häntä. Se näyttää nyt aivan beaglen hännältä. Hännänpäässä ei ole enää sitä töyhtöä mikä oli pari päivää sitten.
Kameraa en hoksannut sinne ottaa mutta tässä parit ennen ja jälkeen kuvat niin näette muutoksen.
Seuraavat pari viikkoa onkin sitten koeviikkoja, joten päivittely saattaa vähän jäädä, mutta yritän joitain pikkupostauksia tehdä ja kertoa meidän elämästä, joka jatkuu koeviikosta huolimatta. Kahden vikkon päästä onkin sitten Lohjalla erkkarit, eli niitä odotellessa.
Kameraa en hoksannut sinne ottaa mutta tässä parit ennen ja jälkeen kuvat niin näette muutoksen.
Seuraavat pari viikkoa onkin sitten koeviikkoja, joten päivittely saattaa vähän jäädä, mutta yritän joitain pikkupostauksia tehdä ja kertoa meidän elämästä, joka jatkuu koeviikosta huolimatta. Kahden vikkon päästä onkin sitten Lohjalla erkkarit, eli niitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti