2012/03/03

Rakas treenipäiväkirja,

Tänään koeteltiin hieman koiran ja ohjaajan turnauskestävyyttä, kun herätys oli kello kuusi aamulla ja lähtö treeneihin. Matkalta poimittiin Sonja ja Hertta mukaan ja jatkettiin Salon koirahalliin, Meriniittyyn. Takaisinpäin päätettiin kävellä, niin koirat sai kunnon aamulenkin. (Ja ihan vain leijuakseni pakko sanoa, että koirahallilta meille on seitsemän kilometriä. Tämä huippu-urheilija fiilis on huikee! :D) 

Tehtiin yksinkertaista rataa, hypättiin pitkästä aikaa rengasta ja paukuteltiin keinua. Manun kanssa treenien alkupuolisko meni suoraan sanottuna sikailemiseksi! Tyypin korvat tais jäädä hallin ulkopuolelle. Radalle pomppi intomielin ja lähdöstä meinasi jopa varastaa, kun ei oikein malttanut käskyä odottaa. Kun on päästellyt pahimmat höyrynsä ulos, alkaa korvatkin löytyä. Harmi, ettei kisoissa saa tehdä paria harjoituskierrosta ennen varsinaista suoritusta! Loppua kohden Manu oli hommassa hyvin mukana ja kovin innostunut! 





Renkaasta Manu oli mielissään. Ajatteli varmaan, että tästä tienataan ne päivän helpoimmat namit! Tehtiin myös kohtuupaljon takaakiertoja. Manu alkaa olla niissä aika varma; ainakin treenien loppupuolella!


Kontaktelta löysimme päivän ongelman. Puomin alasmenon ohi Manu hyppäsi muutamaankin otteeseen. Yleisesti ottaen meidän kontaktit on sujuneet ilman suurempia ongelmia, joitain epäonnistumisia ja Manun sikailuja lukuunottamatta (Mitä ohjaaja ei näe, sitä ei tapahtunut T: manu.). Joskus olen hiljaa itsekseni miettinyt josko opettaisin Manulle 2on2off-asennon. Pysäyttämään en kuitenkaan halua alkaa, sillä Manun tuntien siitä tulisi turhaa epävarmaa hissuttelua, kun sen kaikki aivokapasiteetti menee takatassujen alasmenolle jättämiseksi. Varmoja kontakteja tavoitellessani näkisin eniten ongelmana meidän treenimäärän. Me treenataan keskimäärin kerran viikossa, mikä on kohtuullisen harvoin. Mitään nopeaa edistymistä tuskin kannattaa odottaa, mutta väliäkö sillä.



Treeneistä jäi Manun kanssa lopulta hyvä fiilis, sillä intoa tosiaankin riitti ja Manu oli oma iloinen itsensä treenien loppuun asti.

2 kommenttia:

Raitalammas kirjoitti...

Te olitte kyllä kaikki todella reippaita!

Henna kirjoitti...

Moikka! Pahoitteluni, että vastaan kommenttiisi vasta nyt. Luin sen kyllä jo aiemmin nopeasti kännykän kanssa, mutta vastaaminen hiukan jäi. Kiitos kovasti kehuista ja kiva jos haluat meidän blogia lukea! Päivittelemään en nyt ole viime aikoina kerennyt kun on ollut paljon kaikenlaista menoa, kirjoitan kuitenkin taas pikimmiten ja koitan olla aktiivisempi blogin kanssa :)
Tämä teidän blogi vaikuttaa myös tosi kivalta, hienoja kuvia täälläkin! Lisäsin teidän blogin mun suosikeihin niin muistan aina käydä lueskelemassa ;)